Jätteenpoltto ja pienhiukkaset

Jos jätteenpoltto Kirkniemessä sallittaisiin, niin Lohjan hiukkaspäästöt lisääntyisivät runsaasti satojen dieselautojen ajaessa edestakaisin kaupunkimme läpi. Transitioliikennettä Hangosta Venäjälle me lohjalaiset emme pysty vähentämään, mutta jäterallin osuuden voisimme estää.

 

Dieselmoottoreiden päästöt sisältävät paljolti typen oksideja ja ovat kemiallisesti tietyssä määrin keskenään samankaltaisia. Samoin tiestä jauhautuva katupöly on pääosin homogeenista. Tästä huolimatta suojautuminen näiltä pieniltä hiukkasilta on kummassakin syntytavassa vaikeata. Vaikutus biomateriaaleihin kuten ihmisiin ja eläimiin, perustuu samoin toisaalta niiden pieneen kokoon ja toisaalta niiden sisältämiin kemiallisiin aineisiin. Pieni koko tekee niiden tunkeutumisen helpoksi ja niiltä suojautumisen vaikeaksi.

 

Yhdyskuntajätteessä on kaikenlaista kemikaaleja ja poltossa syntyy myös runsaasti pieniä hiukkasia. Jätteiden polttamisessa syntyvät hiukkaset ovat kemiallisilta vaikutuksiltaan paljon liikenteen hiukkasia monitahoisempia. Poltettaessa aine ei häviä, sen kemialliset yhdisteet vain saattavat muuttua samoin kuin raekokokin. Tonnimäärät kuitenkin ovat ennen ja jälkeen polton samat. Osa aineesta on vain irrotettu kiinteästä tavarasta näiksi pienhiukkasiksi ilmaan.

 

Mitä pienempi hiukkanen sitä vaikeampaa on suojautuminen. Millään rautakaupan hengityssuojaimella ei mitään tekoa tällaisilta hiukkasilta suojautumisessa. Järeämmätkään naamarit eivät nanokokoisille hiukkasille ole tarpeeksi hyviä. Riskiryhminä ovat sydän- ja verisuonisairaat sekä hengityselinten vaivoista kärsivät. Hiukkasille altistuminen kasvattaa tätä riskiryhmää vuosien varrella kaiken aikaa.

 

Viime kesänä ministeri Shaw Englannista totesi uuden ilmanlaatustrategian julkistamisen yhteydessä: ”Huolimatta tiukoista toimista viimevuosikymmenten aikana edelleen vielä nytkin ilman epäpuhtaudet lyhentävät asukkaiden elinikää 7 – 8 kuukautta ja maksaa kansanterveydelle 20 miljardia vuodessa samalla kun se vaarantaa koko saarivaltakunnan ekosysteemiä”. Kuinkahan lähellä tämä englantilaisten arvio olisi Lohjan tilannetta, tietysti vastaavasti hinnoiltaan suhteutettuna?

 

Paras suojautuminen taaskin on se, että ei tuoteta turhia hiukkasia ympäristöömme. Jätetään se jätteiden polttaminen pois ja käytetään jätteet raaka-aineina uusiotuotteille. Sillä parhaiten taataan työpaikkojen lisäksi Lohjalle vähemmän hiukkasia, jotka vaarantavat terveyttämme.

 

Odotamme edelleen selvitystä polttolaitoksen käsittelyn kiireellisyydestä!

 

Muuten olemme sitä mieltä, että tällainen yhdyskuntajätteiden poltto on ihan erheestä.

Selvitettävää jätteiden poltosta

Jätteiden poltto oli saanut 21.7. suuren näkyvyyden Kauppalehti Pressossa. Mitähän tällä jutulla oikein haettiin. Jätteiden polttamisesta annettiin jutussa vastuuttomasti vain positiivinen kuva.

 

Pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätteet haluttaisiin polttaa jossakin neljästä YTV:n YVA-suunnitelman kohteessa. Lisäksi YTV hamuaa viidentenä vaihtoehtona M-realin paperitehtaan paikkaa Lohjalla.

 

Ymmärrän hyvin, että haastatellut Pertti Ruuskanen ja Petri Kouvo toivat esiin vain oman näkökulmansa. Heillä on akuutti ongelma, koska Ämmässuo alkaa täyttyä ja tilanne saattaa siirtyä heidän harmikseen. Jenny Jännäri olisi toki voinut näin laajaan artikkeliin kysyä monilta asiantuntijoilta faktoja jätteiden polton riskeistäkin. Ikävintä oli lukea Milla Savaspuron kritiikitön juttu Tukholmasta. Käsiini tuli Ruotsin valtion tilintarkastajien kertomus (Redogörelse till riksdagen 2004/05:RRS24) ja se esimerkiksi kertoo todella aivan erilaista kuvaa tilanteesta Ruotsissa! Olisi luullut, että kirjeenvaihtaja tutustuisi myös tällaiseen vakavalla mielellä laadittuun tekstiin ja raportoisi siitäkin.

 

Eräs myrkyllisimmäksi tunnetuista aineista on dioksiini TCDD. Muutama milligramma tätä riittää tappamaan ihmisen. Siis noin puolet siitä määrästä, minkä päivittäin tarvitset sinkkiä pysyäksesi terveenä. Pienempinä annoksina dioksiinit aiheuttavat syöpiä ja kehityshäiriöitä sekä hedelmällisyysongelmia. Dioksiinit ovat rasvaliukoisia ja näin ollen ne saadaan nykyisellään pääasiassa ravinnosta. Rasvaliukoisuuden vuoksi dioksiinit myös rikastuvat elimistöön.

 

Miten sitten dioksiineja syntyy? Kemianteollisuudessa käytettyjen eräiden kloorausprosessien lisäksi lähinnä jätteiden poltossa. Miksi näin? Jätteiden joukossa on yhtä aikaa sekä klooria että hiilivetyjä ja poltossa tulee katalyytiksi lämpöä. Polttaminen vapauttaa aineisiin sitoutuneet molekyylit kiinteistä aineista ja ne poistuvat palokaasujen mukana ilmaan. Palokaasujen jäähtyessä alle 435 asteen, alkaa dioksiinien syntyminen. Ne siis syntyvät varsinaisen prosessin jälkeen piipussa ja ilmassa. Polttolaitoksissa jätteistä kolmasosa jää tuhkaksi ja siinäkin tapahtuu jäähtymisen aikana samaa dioksiinien muodostumista. Kaiken kaikkiaan kolmasosa EU:n dioksiinisaasteesta syntyi 1999 tehdyn arvion mukaan jätteiden poltosta, 40% teollisuuden päästöistä. Silloin jäsenvaltioita oli 15. Tämän hetkistä tilannetta en tiedä nyt laajentumisten jälkeen. Siis ne klooripitoiset muovit ja muut tuotteet, muuttuvat osittain supermyrkyiksi, jos joku menee ja polttaa ne. Suomessa ei missään vielä edes yritetä lajitella klooripitoisia tavaroita erilleen.

 

Jätteiden poltossa muutetaan nestemäistä ja kiinteäolomuotoista ainetta  2/3-osaltaan hiukkasiksi ja kasvihuonekaasuiksi ylempiin ilmakerroksiin edistämään ilmaston muutosta. Siellä niiden tonnimääriä ei enää kyetä puskutraktorilla liikuttamaan tai hallitsemaan, vaan ne hallitsevat jatkossa meitä. Loppu 1/3 muodostuu tuhkaksi, jossa myrkkypitoisuudet ovat korkeita. Siinä on dioksiinien lisäksi paljon myös furaaneja ja raskasmetalleja. Niille kuuluu ongelmajätestatus ja sen mukainen käsittely. Muistettakoon yleinen periaate: ”se, joka saastuttaa, se maksaa”. Tämä on EU:n hyväksymä käytäntö. Matalariskisistä jätteistä tulee suuririskisiä myrkkyjä polttajan toimesta.

 

EU:n jätehierarkiassa korkeimmalla on jätteiden synnyn ehkäiseminen. Yksittäisen kuluttajan vaikutusmahdollisuudet jätteen tuottoon ovat kovin rajoitetut. Hän joutuu hankinnoissaan valitsemaan jo markkinoilla olevista tuotteista yhden. Hänellä ei ole valtuuksia muuttaa esimerkiksi tuotantolinjojen pakkausmenettelyjä. Jos poliittisella ohjauksella puututtaisiin turhan tavaran ja vaikka turhien pakkausten tuottamiseen ja olemassa olevat tavarat käytettäisiin tarkemmin kierrättäen ja uudiskäyttöä hyödyntäen, säästettäisiin myös paljon energiaa itse materiaalien lisäksi. Materiaaleista näyttää piankin tulevan pulaa ja ainakin hinnat nousevat huikeasti kaiken aikaa. Poliitikot voisivat halutessaan vaikka kieltää, että Suomen markkinoille ei tulisi yli- tai kertakäyttöpakattuja tuotteita ja näin toimia EU:n mallioppilaina esimerkkinä koko EU:lle.

 

Olisi kiva saada joltakin asiantuntijalta todellisia laskelmia, mitä kustannuksia jätteiden poltto toisi kotitalouksille, kun kaikki huomioitaisiin. Laskettaisiin mukaan energiahyöty, kuljetukset, käyttömenot, puhdistustoimet, terveydenhuoltomenot, päästökaupan osuus, verot, tavaroiden materiaalitehokkuus, työn osuus, maankäytön kustannukset, ehkä päällimmäiset luetellakseni.

 

Olisi hyvä, jos asioista puhuttaisiin vähän laajemmin ja vastuullisesti myös Pressossa. Kannattaisi kysyä faktoja myös niiltä, jotka eivät tässä aja omaa nautaansa pitkin ojanpohjaa!

 

Vastine julkaistu Pressossa 18.8.07

Jätteenpoltto, dioksiinit ja pienhiukkaset

Meiltä ja muualta on kuulunut viime aikoina hälyytäviä uutisia pienhiukkasista ja dioksiineista. Italiassa mozzarella–juusto, joka on tuotettu lähellä Napolia on ollut dioksiinin saastuttama. Italian viranomaiset ovat ilmoittaneet saastumisen syyksi jätteenpolton. Napolin jätteet on poltettu lähellä niitä seutuja, jossa puhvelit laiduntavat.

Keväällä Evira ilmoitti, että Itämeren silakoista 3 viidestä on dioksiinin saastuttamia (ylittää sallitut raja-arvot) ja että suomalaiset voivat syödä ko. silakoita 1 – 2 kertaa kuukaudessa. EU on kieltänyt Itämeren silakoiden syönnin kaikilta muilta kuin suomalaisilta ja ruotsalaisilta kokonaan. Muu Eurooppa on jo saanut niin suuren määrän dioksiinia jätteenpolton seurauksena, ettei Itämeren silakoiden syöminen ole mahdollista

Suomi ylpeilee maailman puhtaimalla maidolla. Meillä lypsykarja on vielä toistaiseksi saanut dioksiinia pieninä pitoisuuksina ilmakehään kulkeutuneena kaukosiirtymänä. Mitenkähän käy jatkossa. – Pari viikkoa sitten saimme tietää rekkaliikenteen dieselpolttoaineen tuottamat järkyttävät pienhiukkasmäärät, jotka mitattiin Lohjan kadulla. Jos Lohjan valtuuston toive toteutuu, saamme nämä pienhiukkaset elimistöömme.

Polttolaitoksen puoltajat vetoavat ” tiukkoihin päästörajoihin”. Missään ei kuitenkaan mainita näiden rajojen suhteellisuudesta. Ei ole mitään absoluuttisesti oikeita rajoja. Päästörajat muuttuvat jatkuvasti tietämyksen ja tekniikan kehittyessä. Esimerkiksi nyt tiedetään, että pienhiukkasten hiukkaspäästöjen massaan perustuva raja-arvo ei kuvaa hiukkaspäästöjen terveysvaikutuksia. Suodatintekniikka on kuitenkin kehitetty massan, ei hiukkasten lukumäärän eikä pinta-alan minimoimiseksi.

Mangsin Voiman YVA:ssa on savukaasujen dioksiinipäästöistä todettu niiden olevan 0,02-0,03gr/vuosi. Maallikko kysyykin, että mahtaako grammat kuvata dioksiinien vaikutusta. Tämä piipusta tuleva savukaasu luvataan tutkia ja massa mitata tarkasti. Todellinen huomio pitäisikin kohdistaa tuhkaan, suodattimiin ja kaatopaikkohin. Kansalaisten kritiikki on vaiennettu termeihin ”paras käytettävissä oleva menetelmä” Lainaan prof. Nuortevan

LU:ssa 22.4. 2007 mielipidetekstiä: ”Tutkimatta on myös kuinka hyvin dioksiinit pysyvät oikean kaatopaikkakelpoisuusluokan mukaisella alueella. Jätteenpolttolaitoksen lähiympäristön dioksiinitarkkailuakaan ei ole kohdistettu sellaisiin indikaattoreihin, joista rasvaliukoisia myrkkyjä parhaiten löytyisi, esim. äidinmaito tai kaatopaikkarottien rasvakudokset”

Jätteenpolton kautta dioksiinit ovat rikastuneet puhvelin maitoon ja joutunut siitä mozzarellaan.

Syntypaikkalajiteltu jäte on hurskastelua, niin kauan kun jokaisella kiinteistöllä ei ole jäteasioita myös biojätteille, ongelmajätteille, pienmetallille ja lasille, alle 5 huoneiston kiinteistöille on tarjolla vain sekajäteastia.
Jätteenpolton puoltajat muistuttavat joka paikassa kuinka jätteenpoltto ja kierrätys muissa maissa toimii yhdessä. Missä poltetaan, siellä myös kierrätetään. Onkohan kukaan tutkinut mikä sen on saanut aikaan? Voisikohan olla, että näissä maissa on toteutettu oikeasti jätteen syntypaikkalajittelu: on asiat joka lähtöön eikä vain taajamissa.

Mangsin Vastavoima

Jätteenpolttolaitos lisäisi ympäristöhaittoja

Jätteenpolttolaitoksessa poltettaisiin vuosittain jopa 375 000 tonnia pääasiassa pääkaupunkiseudulta rekoilla kuljetettavaa jätettä. Laitos rakennettaisiin Kirkniemeen, Lohjanjärven rannalle, toimintakunnossa olevan uudehkon maakaasuvoimalan viereen.

 Lisää päästöjä Lohjalle Kirkniemen energiatuotannosta

Rikkipäästöt jopa 77-kertaisiksi verrattuna nykytilaan.

Typpipäästöjä 35 % lisää. 

Kasvihuonekaasupäästöjä 11 % lisää.

Raskasmetallipäästöjä 88 kg, joista elohopeaa 21 kg ja kadmiumia 6 kg.

Kloorivetyä 18,4 tonnia

Fluorivetyä 0,6 tonnia.

Supermyrkkyjä, dioksiineja ja furaaneja.

Terveydelle erityisen haitallisia pienhiukkasia.

Lisäksi tulevat lisääntyvän liikenteen päästöt ja rinnalle toimivaan jäävän voimalan päästöt.

 Ongelmallisia tuhkia

Tuhkien määrä yli 10-kertaistuisi 86 000 tonniin ja osa tuhkasta olisi ongelmajätettä.

 Lämpökuorma Lohjanjärveen

Neljännes laitoksen tuottamasta lämmöstä johdettaisiin Lohjanjärveen. Energiantuotannon lämpökuorma järveen kasvaisi 85 % nykyisestä. Jos tehdas seisoo, lopettaa tai supistaa merkittävästi toimintaa, joudutaan kaikki tai pääosa jätteenpolttolaitoksen tuottamasta lämmöstä johtamaan Lohjanjärveen. Voimalaitostoiminnoista järveen johdettava lämpökuorma kasvaisi todennäköisesti myös siksi, että vanhaa voimalaitosta käytettäisiin sähkön tuottamiseen korkean sähkön hinnan aikana ja samalla väistämättä syntyvä lämpö johdettaisiin järveen.

 Liikenteen haitat ja riskit kasvaisivat

Kirkniemen energiantuotannon raskas liikenne olisi jopa 200 % suurempi verrattuna paperitehtaan energiantarpeen turvaamiseen nykyisellä voimalaitoksella. Vaikka nykyvoimalan tehoa kasvatettaisiin suunnitellusti, jäisi raskaiden ajoneuvojen määrä 1-2 ajoneuvoon/vrk. Jätteenpolttolaitos toisi 200 ajoneuvoa lisää/suunta/vrk. Vastaavasti kasvaisivat myös liikenteen päästöt, onnettomuusriski ja riski valtakunnallisesti ainutlaatuisen Lohjanharjun pohjavesialueen pilaantumisesta.

 Polttolaitos kierrätyksen ja jätteen ehkäisyn este

Jätelain hierarkian mukaan energiahyödyntämiseen voidaan ohjata jäte, jonka syntyä ei voida ehkäistä ja jota ei voida kierrättää. Poltettavat jätteet olisivat pääasiassa kierrätyskelpoisia: biojätettä, keräyskelpoista paperia ja kuitupakkauksia, joille on jo olemassa kierrätysjärjestelmät.  Laitos veisi mahdollisuuden jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen lisäämiseen.Koska jätteen toimittajat sitoutuvat toimittamaan tietyn jätemäärän polttolaitokseen, ei ole kiinnostusta edistää ehkäisyä ja kierrätystä.

Hello world!

Welcome to WordPress.com. This is your first post. Edit or delete it and start blogging!